Moi!
Mun nimi on Krista ja oon toisen vuoden oikkari Helsingin yliopistossa! Tässä blogikirjoituksessa kerron teille mun opiskelutekniikasta, jota käytin, kun hain oikikseen vuonna 2018.
Opiskelutekniikka on mun mielestä tärkein asia pääsykokeisiin lukemisessa motivaation ohella. Koska lukuaikaa on niin vähän, pelkkä mekaaninen kirjojen kannesta kanteen lukeminen ei riitä, vaan on varmistettava, että jokaisella lukukerralla päähän jää kerta kerralla enemmän asiaa.
Itse selasin kirjat läpi ensimmäisellä kerralla. Luin sisällysluettelon, jotta saisin ensikatsauksen siihen, mitä tuleman pitää. Selailin sivuja ja luin läpi otsikot ja kappaleiden ekat lauseet. Panin merkille myös sen, miten kirjat oli rakennettu: montako kappaletta kussakin kirjassa oli ja mitä ne käsittelivät. Tämä helpotti kirjojen hahmottamista sillä ne eivät tuntuneet enää epämääräiseltä tekstiviidakolta vaan selkeiltä kokonaisuuksilta.
Oon listannut tähän erilaisia lukutekniikoita, joita käytin lukiessani pääsykokeisiin. Voit käyttää näitä tai joitain ihan muita tekniikoita; tärkeintä on, että kirjojen asiat jää oikeasti päähän! 🙂
Huom! Kun sanon ”kappale” tarkoitan sellaista, joka alkaa otsikolla tai alaotsikolla. Pikkukappaleella tarkoitan niitä tekstissä olevia pieniä kappaleita jotka alkaa sisennyksellä.
Alleviivaukset/korostukset/marginaalimerkinnät
Varmaan aika monen suosima lukutekniikka. Sen jälkeen, kun kirjoihin on tutustunut vähän, voi aloittaa lukea tekstiä tarkemmin. Lue ensin yksi kappale ajatuksella tekemättä merkintöjä. Kun olet lukenut kappaleen loppuun, mieti päässäsi, mikä tässä kappaleessa oli tärkeintä, ja alleviivaa/ korosta se. Vältä korostamasta monen rivin pituista tekstiä, vaan muutama päälause tai ihan vaan avainsana voi riittää. Kun et muista enempää, käy teksti nopeasti läpi etsien pikkukappaleista yksi tai muutama tärkein asia, jolloin kerratessa nämä sanat erottuvat muun tekstin joukosta, ja muistat mistä koko kappaleessa oli kyse. Tämän lisäksi tai vaihtoehtoisesti voit kirjoittaa kunkin pikkukappaleen viereen marginaaliin parilla sanalla pikkukappaleen avainasian. Vältä korostamasta/ alleviivaamasta tekstiä samaa tahtia kuin luet, koska tällöin saatat korostaa vahingossa jotain, joka ei loppuen lopuksi ollutkaan niin tärkeä, kun luet tekstiä eteenpäin. Korostamiseen voi käyttää eri värejä; itse olin käyttänyt yleisesti tärkeisiin asioihin keltaista, sääntöihin punaista, käsitteet olin korostanut vihreällä ja selityksen alleviivasin ja tuomioistuimen ratkaisujen numerot korostin oranssilla.
Mind map
En osannut vielä lukiossa arvostaa mind mappeja. Musta ne oli rasittavia, enkä edes jaksanut panostaa kouluun niin paljon, että olisin alkanut tekemään mitään muistiinpanoja. Kuitenkin pääsykokeisiin lukiessa mind mapit osoittautuivat erinomaisiksi asioiden oppimisen kannalta, koska niistä näkee asioiden kokonaisuuden ja niiden keskeisen yhteyden niin helposti. Itselläni on lisäksi näkömuisti, joten saatoin muistaa tiettyä aihetta käsittelevän mind mapin tosi tarkasti ja pystyin ikään kuin ”lukemaan” sitä päässäni. Alkuvaiheessa mind mappeja kannattaa tehdä kokonaisista kappaleista, jotta ymmärrät kokonaisuuden ja sen jälkeen yksittäisistä kappaleista tai niiden alaotsikoista(varsinkin pitkistä). Jos et ole aiemmin kokeillut mind mapien tekoa, kannattaa kokeilla edes muutamaa, niin tiedät auttaako se sua oppimisessa. 🙂
Tiivistelmä/ranskalaiset viivat
Kaikille varsinkaan yksityiskohtaisten mind mapien tekeminen ei sovi, joten toinen vaihtoehto jäsentää ja painaa mieleen asioita on tehdä kappaleista tiivistelmä tai ranskalaiset viivat. Monimutkaiset tai vaikeat asiat saattavat tuntua helpommilta ymmärtää, kun ne on tiivistänyt lyhyemmäksi tekstiksi, joka sisältää vain olennaisimmat asiat. Olen monesti huomannut tehdessäni jostain pitkästä kappaleesta ranskalaiset viivat, että sitä oikeaa asiaa ei ollutkaan niin paljoa kuin aluksi luulin ja asia tuntuu heti paljon ymmärrettävämmältä, kun näkee paperilla listan tärkeimmistä asioista.
Tauot
Opiskelutekniikkaan kuuluu olennaisena osana tauot. Taukoja tulisi pitää kohtuullisen usein, sillä oikeudellisen tekstin lukeminen voi olla puuduttavaa ja keskittyminen herpaantuu helposti. On vähän ihmisestä kiinni, kuinka usein haluaa taukoja pitää, mutta itselleni toimi 1h lukemista + 5 min tauko. Parin tunnin päästä pidin pidemmän tauon. Tauot ovat tärkeitä ei vaan jaksamisen kannalta, vaan myös muistamisen kannalta. Päähän ei voi tankata jatkuvasti uutta tietoa, koska aivot tarvitsevat myös lepoa ja aikaa tiedon jäsentämiseen. Tämän vuoksi on hyvä pitää noin tunnin välein lyhyt tauko, jolloin voi käydä vessassa, venytellä tai käydä nopealla happihyppelyllä tai ihan vaan mitä tykkäät. Joillain näin useasti pidetyt tauot katkaisevat hyvin vauhtiin päässeen lukuhetken. Jos olet tällainen ihminen, voit pitää 2-3 tunnin jälkeen pidemmän tauon.
Kertaaminen
Kertaaminen on todella tärkeää oppimisen kannalta, mutta vaikka se onkin niin itsestään selvää, voi se silti helposti unohtua. Tekee mieli vaan edetä kirjassa eteenpäin ja juuri opiskellut asiat pääsevät unohtumaan. Unohtaminen tapahtuu yllättävän nopeasti. Aamulla opiskellut asiat muistuvat hatarammin mieleen jo illalla, jos niitä ei ole kerrannut välissä. Siksi kannattaakin kerrata pitkin päivää. Aamulla ennen kuin aloitat opiskelun, kertaa edellisenä päivänä opiskelemasi asia. Päivän aikana kertaa aina tauolta tullessasi ennen taukoa opiskelemasi asia, ja illalla ennen nukkumaan menoa kertaa päivän aikana opiskelemasi asiat. Viikonloppuna kertaa viikon aikana opiskelemasi asiat. Näin asiat pysyvät mielessä eikä aikaa tuhlaannu siihen, että joudut opiskelemaan uudelleen jotain, koska olit unohtanut kerrata sen. Vältä pelkkää uudelleen lukemista, koska se ei auta painamaan asioita mieleen. Kertaustapoja on monenlaisia, olen listannut alle kaiken, mitä mulle tuli mieleen ja ne on myös tapoja, joilla itse kertasin 🙂
KERTAUS/MUISTITEKNIIKAT:
Käsitelaput
Voit vaikka jo heti alussa alkaa tehdä käsitelappuja aina kun törmäät tekstissä käsitteeseen. Toiselle puolelle kirjoitat käsitteen ja toiselle puolelle selityksen. Nämä on helppo ottaa mukaan vaikka auto -tai bussimatkalle tai kerrata nopeasti illalla ennen nukkumaan menoa. Itse tein käsitelaput post-it lapuista, joista olin taittanut liimaosan kiinni.
Sääntö”suirot”
Tämä on vähän erikoisempi tapa opetella sääntöjä, mutta itse en tykännyt opetella sääntöjä suoraan kirjasta, vaan tein aina tietyn kappaleen säännöistä ”suiron” jossa ne olivat kätevästi kaikki allekkain ja helpommin hahmotettavissa. Tämä suiro oli siis post it-lapuista kyhätty pitkä jono, joita ripustelin seinille, oma seinä kullekin kirjalle. Vaikeimmat sääntösuirot olin ripustanut huoneeni oveen, enkä saanut poistua huoneesta ennen kuin olin kerrannut ne. Joskus tein suiroja myös vaikeimmista kappaleista.
Mieleenpalauttaminen
Mieleenpalauttaminen on muistitekniikoista paras ja tylsin. Sääntöjen ja käsitteiden opettelussa sitä jo käytetään, mutta myös asiatekstin oppisi paljon nopeammin, jos sitä jaksaisi palauttaa mieleen sen sijaan, että tekstin lukee vain uudestaan. Uudestaan lukeminen ei tuo aivoille mitään ärsykettä, kun taas mieleenpalauttamisessa joudut oikeasti kaivamaan tiedon päästäsi, ja siitä jää aivoihin paljon tarkempi muistijälki. Uudelleen lukeminen pahimmillaan aiheuttaa sen, että luulet osaavasi asian, koska teksti kuulostaa tutulta, mutta kun sun pitäisi muistella asioita ilman kirjaa, ei mieleen tule mitään. Mieleenpalauttaminen on ärsyttävää, koska se on hidasta ja tuntuu ettet etene, mutta sillä taktiikalla opit paljon nopeammin ja seuraavalla kerralla tekstiä opiskellessasi voit yrittää muistaa aina vain yksityiskohtaisemmin, koska pääasiat olet jo oppinut.
Mieleenpalauttamistekniikoita on useita, tässä niistä muutamia:
– Edellä mainitut käsitelaput ja sääntösuirot.
– Katso sisällysluettelosta tietty kappale jonka haluat kerrata, kirjoita suttupaperille niin paljon kuin muistat kappaleesta ja katso lopuksi kappaleesta unohtamasi kohdat.
– Mind map suttupaperille: samalla lailla teet nopean mind mapin, johon kirjoitat kaiken mitä muistat aiheesta ja lopuksi täydennä puuttuvat asiat.
– Ruoki näkömuistiasi mind mapien avulla: ota esiin tekemäsi mind map ja yritä käydä sitä läpi päässäsi ja muistella, mitä missäkin kohtaa lukee. Tarkista mind mapista jos et muista.
– Omat kysymykset: lukiessasi kappaletta tee omia kysymyksiä vihkoon ja kertaa yrittämällä vastata niihin.
– Yritä muistaa kappaleen kulku mielessäsi ja vilkaise välillä nopeasti kirjaa, jos et muista, miten se jatkuu.
Tsemppiä lukukevääseen!
Krista Tervas