Heippa! Olen Peppi, kolmannen vuoden oikkari ja palannut juuri vaihdosta. Vietin syyslukukauden 2017 vaihto-opiskelijana Gentin yliopistossa, Belgiassa. Vaikka Suomen talvi on pitkä ja kylmä, lämmittävät mieltä jo monet upeat muistot tuosta matkasta. Tässä kirjoituksessa kerron kokemuksiani opiskelijavaihdosta ja toivottavasti innostan muitakin hakemaan!
Monet oikiksessa tuntuvat olevan varmoja vaihtoon lähdöstään heti opintojen alussa tai ehkä jo pyrkiessä tiedekuntaan, mutta omalla kohdallani tilanne oli toinen. Hain vaihtoon toisena opiskeluvuonna lähinnä hetken mielijohteesta. Olin harkinnut vaihtoon lähtöä vasta opintojeni loppupuolella, mutta uteliaisuus voitti. Lisäksi ajatus pienestä maisemanvaihdoksesta oli pyörinyt päässä jo tovin. Ja hetkeäkään en ole valintaani katunut.
Saavuin Gentiin syyskuun loppupuolella tietämättä juuri mitä odottaa lukukaudelta. Gent sijaitsee Belgiassa Flanderin alueella ja virallinen kieli siellä on hollanti. Asukasluvultaan kyseessä on noin 250 000 henkilön suuruinen kaupunki, joskin tästä huomattava osa (n. 70 000) on opiskelijoita. Kyseessä on siis todellinen opiskelijakaupunki, eikä tämä jää keneltäkään huomaamatta. Gent on eläväinen ja täynnä erilaisia opiskelijatapahtumia, joten opiskelun lisäksi vaihtareille löytyy jos jonkinmoista aktiviteettia.
Saapuessani Belgiaan maassa vallitsi vielä kesä. Lämpötila oli kahdenkymmenen paremmalla puolella ja olo lähes epätodellinen. Tuntuu, että vasta paikan päällä ymmärsi oikeasti, että edessä olisi viisi kuukautta täysin vieraassa maassa, josta ei tunne ennalta yhtäkään ihmistä. Sain raahattua matkatavarani yliopiston asuntolalle, jossa sain avaimet uuteen asuntooni – tai itseasiassa huoneeseeni – jonka lisäksi jakaisin keittiön kokonaisen kerroksen kanssa. Alun epäluulojen jälkeen huone paljastui kuitenkin ihan käteväksi: sängyn ja työpöydän lisäksi siihen kuului oma jääkaappi ja kylpyhuone, mikä oli ehdottomasti plussaa. Asunnon löytäminen on monelle vaihtoon lähtijälle yksi suurimmista huolenaiheista, joten siihen kannattaa varata tarpeeksi aikaa. Suosittelen selvittämään, tarjoaako yliopisto vaihtareille asuntoja tai tukea asunnon löytämiseen yksityiseltä sektorilta. Etsinnässä kannattaa myös pohtia omia prioriteetteja: soluasuminen ei välttämättä sovi niille, jotka kaipaavat paljon rauhaa ja yksityisyyttä, mutta ainakin seuraa ja kavereita löytyy läheltä koska vain!
Sitten siihen itse opiskeluun. Minulle vaihtarina oli tärkeää, että opiskeltavat kurssit ovat mielenkiintoisia, mutteivat ylimitoitetun vaativia tai aikaa vieviä. Vaihto on niin ainutkertainen kokemus, etten halunnut viettää siitä pääosaa nenä kiinni kirjoissa. Toisaalta taas oli tärkeää, että opiskeltavat aiheet kiinnostavat itseä, sillä Belgiassa jokaista kurssia opiskellaan koko lukukauden ajan ja tentit pidetään vasta lukukauden lopussa. Sisällytin kursseihini enimmäkseen erilaisia aiheita eurooppaoikeudesta ja kansainvälisestä oikeudesta. Luento-opetus kursseilla ei ollut pakollista, joten siitä ei tarvinnut ottaa liikaa stressiä. Sen sijaan osaan kursseista sisältyi tehtävämuotoja, jotka olivat minulle täysin uusia. Esimerkiksi yhden kurssin arvioinnista puolet perustui ’’harjoitusoikeudenkäyntiin’’, jossa jakauduimme ryhmittäin tietyn tapauksen kantajiin ja vastaajiin ja valmistelimme kantamme tapaukseen, joka käytiin myöhemmin läpi tässä oikeudenkäynnissä. Kurssiin kuului myös vierailu Euroopan unionin tuomioistuimeen, jossa pääsimme seuraamaan ennakkoratkaisuasian käsittelyä ja kuuntelemaan muun muassa julkisasiamiehen ja unionin yleisen tuomioistuimen tuomarin pitämiä esitelmiä.
Opinnoilta jäi hyvin aikaa myös matkustelulle ja muulle vapaa-ajan vietolle. Belgian kiertelemisen lisäksi vierailin Ranskassa pariinkin otteeseen sekä Luxemburgissa. Belgian keskeinen sijainti Euroopassa mahdollistaa helpon matkustelun useampaankin maahan, joten suosittelen kohdetta lämpimästi niille, joita matkailu Euroopassa kiinnostaa. Matkustelun lisäksi Gent tarjoaa opiskelijalle paljon muutakin tekemistä. Paikallinen Erasmus Student Network (ESN) –järjestö järjesti vaihtareille aktiviteetteja lähes päivittäin bileistä museokierroksiin ja urheilutapahtumista leffailtoihin. Järjestettyjen aktiviteettien ohella vapaa-aika kului lähinnä kavereiden kanssa hengaillessa milloin yhdessä kokkaillen, urheillen tai pubissa istuen. Ystävien merkitys korostuukin usein vaihdossa, kun perhe ja läheiset ovat kaukana kotimaassa. Tutustuminen uusiin ihmisiin oli kuitenkin tehty helpoksi niin yliopiston kuin ESN:kin puolesta. Neuvoisin siis tulevaa vaihtoon lähtijää olemaan stressaamatta liikaa kavereiden löytämisestä: kaikki ovat samassa tilanteessa ja haluavat tutustua uusiin ihmisiin!
Kaiken kaikkiaan vaihto on ollut yksi elämäni ikimuistoisimmista kokemuksista. Se ei ole ollut pelkkää belgialaisten oluiden maistelua ja reissaamista, vaan mukaan on mahtunut myös vastoinkäymisiä. Belgialainen byrokratia ja jatkuva matalapaine ovat asettaneet kapuloita rattaisiin ja kaikkien kurssien tenttiminen noin kolmen viikon sisään aiheutti kiitettävän määrän stressiä järjestelmään tottumattomalle. Sanomattakin on selvää, että kuukausien asuminen ulkomailla ei ole aina pelkkää juhlaa, vaan mukaan mahtuu myös runsaasti normaalia arkea – ja hyvä niin. Vaihdosta tarttui mukaan läheisiä ystävyyssuhteita, parantunut kielitaito, oikeudellista osaamista sekä valtava määrä hienoja muistoja ja kokemuksia.
Suosittelen ehdottomasti jokaiselle oikkarille ja tiedekuntaan pyrkivälle jotakin kansainvälistä kokemusta, oli se sitten vaihto-opiskelu, työharjoittelu ulkomailla tai reppureissaaminen välivuotena. Erasmus-ohjelmaan hakeutuminen on melko vaivatonta ja valinnanvaraa on runsaasti. Itselleni se tuntui luontevalta vaihtoehdolta, sillä en ole ennen asunut ulkomailla. Eurooppa tuntui turvalliselta valinnalta, sillä kulttuurishokki ei ole hallitsematon. Nyt onkin sitten hyvä keskittyä suunnittelemaan seuraavaa tilaisuutta päästä asumaan ulkomaille, ehkä seuraavaksi uskallan jo toiselle mantereelle!
Tsemppiä kaikille kevään luku-urakkaan! Kova työ palkitaan!
Peppi Manninen