Kuvittele aurinkoinen kesäpäivä. Heräät automaattisesti jännittyneenä ja tunne vain tiivistyy tuntien edetessä. Ajatuksesi käyvät kamppailua siitä, mikä lopputulos Opintopolussa on kohta nähtävissä. Käyt päivittämässä Opintopolun noin viidettäkymmenettä kertaa, ja menet paniikkiin, kun huomaat tulosten viimein saapuneen. Klikkaat tulokset auki tärisevin käsin ja näytöllesi lävähtää seuraavanlainen näkymä:

 

 

Shokki iskee päälle ja mietit voiko tämä olla totta?

 

Todellakin voi, kunhan jaksat nyt tsempata loppuun asti! 2,5 viikon päästä tää kaikki on ohi, sun ei tarvii enää ikinä vilkaista näihin kirjoihin päinkään ja voit tehdä mitä ikinä haluat. Sä jaksat ihan varmasti tän loppuajan, jos oikeesti tätä haluat. Tuut luku-urakan jälkeen, ja etenkin tulosten tullessa, olemaan kiitollinen itsellesi että et lusmuillut. Jos ja kun jonain päivinä tuntuu, että en oikein jaksais lukea, niin luetpas! Tän eteen työskentely ei varmasti oo yhtä kamalaa, kun tieto kesäkuussa siitä, että paikka jäikin saamatta.

 

Muista, että teet tätä vaan ja ainoastaan itseäsi varten. Tää on sun unelma ja nyt on sun tilaisuus saavuttaa se. Jos et tee nyt kaikkeasi, tuut aina miettimään “mitä jos”. Jos annat itsestäsi tällä hetkellä 100%, niin loistavaa, hyvä sä! Mutta sä, joka tiiät pystyväsi parempaan: ala toimia sen mukaan. Nyt ei oo aika himmailla. Muista myös, että oikikseen on päästy kaikenlaisista lähtökohdista, eikä esim. kesätöiden alkaminen ole syy luovuttaa. Älä keksi ongelmia, vaan ratkaisuja.

 

 

Lukuajalla fiilikset menee sellaista vuoristorataa, että ainakin mulle lukeminen tuntui välillä tosi vaikealta. Uskon, että nyt vikan viikon alkaessa ennen 1. vaihetta, tää vuoristorata vaan kiihtyy suurimmalla osalla. Tärkeää on ymmärtää, että ne on vain hetkellisiä, ohimeneviä tunteita, joilla ei loppujen lopuksi ole mitään väliä, jos et anna niille valtaa. Pyri tietoisesti ohittamaan negatiiviset tunteet mahdollisimman vähäeleisesti, äläkä missään nimessä jää vellomaan niihin. Sä oot tullut jo niin pitkälle, että ei oo mitään järkeä antaa tunteiden enää tässä vaiheessa pilata sitä kaikkea työtä, jonka oot jo tehnyt. Tärkeää on jatkaa eteenpäin suunnitelman mukaisesti, riippumatta siitä millaiset fiilikset on. Oma osaaminen varmasti epäilyttää tällä hetkellä, mutta nyt jos koskaan on aika uskoa itseensä!

 

Tällä mun lukemisen painottamisella ja 100% antamisella oon tarkottanut sitä, että nyt ei pidä alkaa motivaation puutteesta hölläilemään. Näitä ei pidä kuitenkaan käsittää samalla tavalla, jos luet liikaa ja oot ajamassa itseäsi burn outtiin. Silloin pitää osata vähentää ja huolehtia omasta jaksamisesta. Sun lukemisesta ei oo mitään hyötyä, jos et pysty loppuun palamisen takia suoriutumaan pääsykokeista.

 

Kaikista tärkein asia, jonka voit tässä vaiheessa tehdä (jaksamisesta huolehtimisen lisäksi), on pään pitäminen kylmänä. Pääsykoe ja lukuaika testaa osaamisen lisäksi myös toimintakykyä paineen alla. Tää voi olla tekijä, joka lopulta erottelee kaksi muuten saman tasoista hakijaa. Tee siis rauhallisuudesta itsellesi valttikortti!

Lopuksi vielä tunnelman kevennys:

 

Ihan sairaasti tsemppiä loppurutistukseen 🙂 Sä pystyt tähän, älä luovuta vaikka tilanne näyttäisi kuinka epätoivoiselta!

 

– Jenni Virtamo

© 2024 Pykälän valmennuskurssit
webDesign: Mekanismi »