Ulkoluku matkareittitekniikalla
Olen Susanna, toisen vuoden oikkari Helsingistä. Pääsin sisälle vuonna 2018 ensimmäisellä yritykselläni ja olin hakiessani ei-ensikertalainen. Toimin viime vuonna Pykälän kursseilla avustavana kurssipäällikkönä ja tänä vuonna istun Pykälä ry:n hallituksessa yleisvastaavana. Olen kirjoittanut viime vuonna tarinani pääsykoekeväältä kurssiblogiin, jossa kerroin käyttäneeni niin sanottua matkareittitekniikkaa pääsykokeisiin lukiessani. Aihe herätti paljon kiinnostusta hakijoissa ja saan yhä edelleen viestejä tekniikkaa koskien, minkä vuoksi halusinkin kirjoittaa tänne toistamiseen käsitelläkseni tätä tapaa opetella asioita ulkoa.
Vaikka oikeustieteellisen pääsykokeessa on viime vuosina testattu soveltavampia tehtäviä, on ulkoluku kuitenkin nähdäkseni edelleen se asia, jolla erottelu hakijoiden välillä pääosin tehdään. Moni hakija painottaa ymmärtämisen merkitystä, josta en toki ole eri mieltä, mutta yleisluontoisella ymmärtämisellä ei kuitenkaan oikiksen ovet aukea. Itse hoidin ulkoluvun matkareittitekniikalla ja hyödynsin valmennuskurssia siten, että pyrin opetuksen avulla saamaan yleisen ymmärryksen kirjoihin ja käytin kaikki paukkuni kirjojen tehokkaaseen ulkoa opetteluun. Väitän lisäksi, että valtava määrä toistoa ja kertausta kyllä jatkuvasti kasvattaa myös hakijan ymmärtämistä eri aiheisiin, joten en tähän puoleen käyttäisi liikaa energiaa.
Tekniikkani perustuu By Oddbjørnin kirjaan Memo Extra, joka keskittyy monien muistikilpailijoiden käyttämään matkareittitekniikkaan. Olen vahvasti sitä mieltä, että oikiksen valintakoe on eräänlainen muistikilpailu, joten tekniikka soveltuukin tähän tarkoitukseen mielestäni erinomaisesti. Seuraavaksi haluan havainnollistaa teille tekniikan käytännössä Memo Extrassa käytetyn esimerkin avulla. Suosittelen tekemään selostamani harjoituksen.
Ajattele nykyistä asuntoasi tai lapsuudenkotiasi. Seisot ulko-ovella. Kirjoita paperille luonteva ja looginen reitti siitä, miten liikut talossa. Ensiksi ulko-ovi, sen jälkeen tuulikaappi, eteinen, keittiö, olohuone, portaikko, kylpyhuone, makuuhuone, vaatehuone ja viimeisenä parveke. Mikä vain itselleni tuntuu luontevimmalta niin, että sinulla on kymmenen pistettä tai paikkaa jossakin paikassa. Kirjoita reitti itsellesi ylös. Seuraavaksi kirjassa luetellaan kymmenen sanaa. Ensiksi sana on alfa. Mitä siitä tulee mieleen? Voit miettiä esimerkiksi alfauroksen ulko-ovellesi, joka siis on ensimmäinen sijainti reitilläsi. Voit liittää mielikuvaan jotakin tekemistä, sillä tekeminen auttaa muistamisessa. Alfauros heittää ulko-ovella kärrynpyöriä. Seuraavaksi mietit suuren betoniesteen tai betonimyllyn tuulikaappiin, minkä yli joudut hyppäämään. Seuraavat sanat ovat: kampa, delfiini, pepsi, zorro, etana, tee, loota ja verhokappa. Nyt mieti jokainen näistä asioista järjestyksessä reittisi varrelle ja kertaa se mielessäsi pari kertaa. Nyt laita paperi pois ja luettele sanat järjestyksessä. Jos jokin unohtuu, siirry seuraavaan, sillä muistat puuttuvan sanan ehkä seuraavalla kerralla ja muistat varmaan ainakin suurimman osan sanoista.
Olet opetellut juuri mielikuvien avulla kreikkalaisten aakkosen kymmenen ensimmäistä kirjainta. Alfa (alfauros) Beeta (betoni), Gamma (kampa), Delta (delfiini), Pepsi (Epsilon), Zeeta (zorro), Eeta (etana), Theeta (tee), Ioota (loota) ja Kappa (verhokappa). Jos muistit yli kahdeksan, tulos on erinomainen ja lisäksi käytit opetteluun erittäin vähän aikaa sekä opit ne oikeassa järjestyksessä.
Matkareitin suurin etu on siinä, että ne tarjoavat tallennustilaa uudelle tiedolle, johon tiedon voit sijoittaa eikä se jää ainoastaan ajelehtimaan mieleesi. Tiedot jäsentyvät eivätkä sekoitu keskenään. Jos olisit opetellut listan ”hauki on kala” tyylillä, et muistaisi suurinta osaa todennäköisesti viikon päästä.
Pääsykoekirjojen osalta et voi opetella jokaista sanaa, mutta tärkeimmät asiat tulee opetella tarkasti ja mielellään ulkoa. Lähdin itse työstämään kirjoja siten, että viikossa oli aina yksi pääkirja, jonka tärkeimmille asioille keksin viikon aikana matkareitit ja mielikuvat sekä opettelin ne. Tein kaikki kolme kirjaa yhdelle pitkälle matkareitille kotikaupunkiini Kouvolaan, jonka paikkoja kävelin mielessäni läpi kevään ajan. Aloitin kodistani, josta lähdin tuttua lenkkireittiäni kävelemään kohti ammattikorkeakoulua ja siitä edelleen kohti keskustaa. Matkalla oli kauppoja, kioskeja ja puistoja, joihin jokaiseen tallensin jonkin säännön. Läheisessä Lidlissäni oli esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan tunnusmerkistö. Ensimmäiset sanat olivat parkkipaikalla, seuraavat tuulikaapissa, kolmannet pullonpalautusautomaatilla tästä edelleen kohti hevi-osastoa ja leipähyllyä. Kirjoitin itselleni reitin kaupan sisällä ja aloin nostamaan tukisanoja säännöksestä listaksi, joille keksin jonkun visuaalisen vastineen. Tämän tukisanan sijoitin sitten sille kuuluvaan reitin kohtaan. Laitoin välillä kaksi sanaa yhteen pisteeseen tai saatoin jotenkin loogisesti yhdistää kaksi tai useampaa sanaa samaan kohtaan. Tärkeintä oli, että tiesin selvästi, kumpi sanoista olisi ensin. Sanojen keksiminen on välillä vaikeaa, mutta yleensä ensimmäinen mielleyhtymä sanasta on paras.
Aikataulullisesti kävin yhden kirjan viikossa. Maanantaina oli kurssi, jonka jälkeen kotiin päästyäni luin kirjan ensimmäiset 30 sivua ja saatoin hieman hahmotella matkareittiä. Tiistaina tein tämän alueen matkareitit ja keksin mielikuvat sekä pänttäsin reitit itselleni muistiin. Illalla kertasin tunnin päivän asiaa ja saatoin lukea seuraavan päivän työalueen läpi. Seuraavana aamuna eli keskiviikkona luin aamupalalla tunnin edellistä aluetta käyden kirjan kanssa reitit läpi. Sitten menin kurssille ja iltapäivällä luin sivut 30-60. Torstaina laadin reitit ja opettelin ne ulkoa ja sama kahden päivän kaava 60-90 sivulle perjantaina ja lauantaina. Sunnuntaina kertasin koko viikon alueen, luin kahta muuta kirjaa tai kirin kiinni oman aikatauluni, jos olin jäänyt siitä jälkeen.
Toisena viikkona tein saman toiselle kirjalle ja kolmantena viikkona pänttäsin kolmannen kirjan. Neljännen viikon ainostaan kertasin alkuun kirja per päivä vauhdilla, jonka jälkeen yksi kirja per puolikas päivä ja viimeisenä puoli päivää kaikki kolme kirjaa pikaisesti silmäillen läpi. Kolmannella viikolla minulla oli aiheena velvoiteoikeus, jossa oli aivan tuhottoman paljon pitkiä sääntöjä ja olin jo melko uupunut lukemisesta. Muutin rytmiäni niin, että kurssipäivinä pänttäsin 10 sivua matkareittitekniikalla ja vapaapäivänä opettelin 20 sivua. Tässä kannattaa kuitenkin löytää itselle sopiva rytmi ja ehdottomasti ottaa taukoja aina silloin, kun siltä tuntuu.
Tässä pähkinänkuoressa se, miten hoidin ulkoluvun ja matkareittitekniikalla. Tekniikka hioutui luku-urakan edetessä ja opin itselleni sopivan tahdin. Olin suunnitellut jo ennen kirjojen julkaisua suunnilleen koko reitin, jota aikoisin käyttää. Huomasin, että tekniikka on todella työläs ja hidas, mutta opin sillä asiat erittäin hyvin ulkoa ja en joutunut jatkuvasti kertaamaan muita kirjoja pääkirjan ohella, vaan reitit palautuivat hyvin mieleeni viimeisellä viikolla ja pienillä välikertauksilla. Ei siis tarvinnut pelätä, että unohdan ensimmäisen viikon kirjan asiat, kun ne olin kerran opetellut, vaan selvisin hyvin kevyellä kertailulla ja viimeisen viikon omistin ainoastaan tehokkaalle kertaamiselle.
Suosittelen nostamaan opeteltavasta säännöksestä tarpeeksi monta tukisanaa, jotta muistat niiden avulla koko rimpsun. Koin myös erittäin hyväksi tavaksi laittaa kaikki yhdelle pitkälle reitille, sillä näin muistat varmasti kaiken järjestyksessä ja kirjan tietyn aihealueen asiat ovat reitillä automaattisesti peräkkäin.
Tekniikka vaati todella pitkiä päiviä, mutta se tarkkuus, jonka tällä saavuttaa, oli ainakin omalla kohdallani erityisen arvokasta. Tallensin reittini varrelle aivan älyttömän määrän tukisanoja ja kaikki pienimmätkin nippelit, jotka suinkin ajan puitteissa pystyin. Lisäsin myös joitakin uusia sanoja vielä kertausvaiheessa, jos koin niitä tarvitsevani jonkin säännön muistamiseksi. Viimeisellä viikolla heitin lisäksi aivan älyttömän mitättömiä nippelitietoja reittini varrelle, jotta muistaisin ne varmasti monivalinnoissa. Sainkin kolmesta ensimmäisestä monivalinnasta lopulta kaikista täydet pisteet ja minulle todella haastavasta neljännestä aineistomonivalinnasta sain vain kolme pistettä, mutta nippelitiedollani pääsin leikkurin läpi. Esseistä sain 9,9,8,9 rivin.
Suosittelen tekniikkaa äärimmäisen suurella lämmöllä, mikäli ulkoluku tuottaa vaikeuksia taikka et koe saavasi tarpeeksi tarkkuutta omiin vastauksiisi. Vielä lopuksi haluan toivottaa kaikille ihan tuhottoman paljon tsemppiä. Oikis on ollut minulle lapsuuden haave ja äärimmäisen mahtavaa aikaa. Tämä todella on kaiken sen vaivan ja stressin arvoista. Toivon, että kirjoituksestani joku löytäisi konkreettisen avun ulkoa opetteluun, jos se on tuottanut ongelmia. Nähdään punssikahveilla!
– Susanna Kankainen