Aikataulu. Lukusuunnitelma. Päiväohjelma.
Näitä asioita toitotettiin kyllästymiseen asti omana valmennuskeväänäni viime vuonna ja ne kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta niitä pitää miettiä etukäteen. Olennaisinta on tietää, millainen aikataulu ja opiskelutapa itselleen sopii. Tätä voi harjoitella etukäteen, jos on esimerkiksi vielä ylioppilaskokeita edessä.
Sama päiväohjelma tai lukusuunnitelma ei sovi kaikille. Toinen keskittyy mieluiten yhteen pääsykoekirjaan per päivä, toinen lukee kaikkia vuorotellen. Joku pyrkii lukemaan yhden kirjan päivässä, toinen miettii etukäteen sivumäärän, jonka aikoo päivän aikana lukea.
Tein itse taulukkomuotoisen kalenterin pääsykoeviikoista, jonka teippasin seinälle. Siitä oli helppo seurata viikkojen etenemistä. Minulla oli viikossa neljä valmennuskurssin opetuspäivää, jolloin luin kirjasta pelkästään kunakin päivänä käsiteltäviä lukuja putkeen. Sellaisina päivinä, kun ei ollut opetusta, luin jonkun kirjan kokonaan. Keskityin päivässä vain yhteen kirjaan, sillä menisin ihan sekaisin jos yrittäisin lukea kaikkia kirjoja vuorotellen saman päivän aikana – jollekin toiselle se voi tietysti olla sopiva tapa. Luin kaikki kolme 100-130 -sivuista pääsykoekirjaa 7 kertaa kokonaan.
Lisäksi teippasin seinälle päiväohjelman. Herätys seitsemältä, aamulenkki koiran kanssa, lukemisen aloitus kahdeksalta. Lukemista n. kello 14 asti, lounas, valmennuskurssille. Valmennuskurssin jälkeen yhdeksältä suoraan nukkumaan. Itsenäisinä päivinä luin helposti yli kymmenen tuntia päivässä, mutta sen jälkeen pidin muutaman tunnin lepotauon.
Yli tunnin bussi- ja metromatka Espoosta valmennuskurssille oli pakko saada hyödynnettyä jotenkin; äänitin ulkoa opeteltavia pykäliä puhelimeen ja kuuntelin niitä matkalla ja selailin kirjoja.
Lepotauot ja etenkin kunnon yöunet ovat asioita, joita ei voi sivuuttaa, kun puhutaan pääsykokeessa onnistumisesta. Unessa aivot prosessoivat ja lajittelevat päivän aikana opittuja asioita ja tallettavat ne pitkäkestoiseen muistiin. Oma unentarve pitää itse tuntea, ja siitä ei saa pihistellä.
Lukemisen aikana on syytä pitää pieniä lepotaukoja, jotta mieli pysyy virkeänä. Itselleni sopii 55+5 -malli, jossa tunnin aikana pidetään 5 minuutin tauko, jolloin voi nousta seisomaan ja venytellä ja vaikka hakea jotain pientä syötävää. Sen jälkeen keskittymiskyky on taas parempi.
Vaikka aikataulu valmennuskeväänä on tiukka ja stressi jäytää selkäydintä, tärkeintä on rauhallinen ja jämäkkä ote opiskelusta ja lukusuunnitelman noudattamisesta. Hyvä aikataulu on sellainen, johon on helppo tukeutua ja josta saa luottamusta. Jos joka päivä on yhtä minuuttiaikataulua, iskee helposti paniikki ja loppuunpalaminen. Joskus voi joustaa, mutta periksi ei anneta!
Nyt kannattaa hieman rentoutua ja ottaa iisimmin ennen kuin urakka alkaa, mutta samalla voi alkaa miettiä ja kokeilla, millainen opiskelutahti ja päivärytmi itselle sopisi. Kun henkinen valmistautuminen on kunnossa ja selkeät suunnitelmat pääsykokeisiin lukemiseen mietitty, voi rauhallisin mielin odottaa kirjojen julkaisua. Näin voi aloittaa paahtamisen heti kun kirjat saa käteensä. Tsemppiä odotukseen teille kaikille valintakokeeseen valmistautuville; ladatkaa akkuja nyt niin olette iskussa huhtikuussa!
– Kristiina Aho